Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.
Blogi

Arkeni kuvina

Lisätty 01.07.2020

Valokuviin liittyy tärkeitä hetkiä, muistoja ja tunteita. Valokuva tekee näkyväksi asioita, vahvistaa ihmistä ja tavoittaa sellaista, mitä ei sanoilla pysty tavoittamaan.

Heinäkuun haasteena on ottaa joka viikko viisi valokuvaa.

Viikko 27: Viisi kuvaa arjestasi. Ota viisi kuvaa, joista saat arjessasi voimia ja hyvää mieltä.
Viikko 28: Viisi kuvaa sinusta. Kokeile erilaisia asuja, ilmeitä, leikittele filttereillä ja erilaisilla kuvakulmilla.
Viikko 29: Viisi kuvaa kodistasi. Katso kotiasi ja mieti, mitkä yksityiskohdat tekevät kodistasi kauniin.
Viikko 30: Viisi kuvaa luonnosta. Liiku luonnossa ja ota virkistäviä kuvia ja rauhoittavia kuvia.
Viikko 31: Viisi tärkeintä valokuvaa. Pohdi, että mitkä ovat sinun elämäsi viisi tärkeintä valokuvaa.

Mikä on yksi sinun tärkeimmistä valokuvistasi?

Erilaisia valokuvia.

Lue kokonaan »

Arkeni aakkoset

Lisätty 28.05.2020

Mistä asioista sinä saat voimaa arkeesi?

Kirjoita aakkoset puhelimesi muistioon tai paperille. Kirjoita kaikkien kirjainten kohdalle kyseisellä kirjaimella alkava asia, josta saat iloa, voimaa ja piristystä arkeesi. Esimerkiksi Aamukävely, Bujoilu, C-vitamiini… Ole leikkisä ja luova!

Aakkoset.

Lue kokonaan »

30 päivää järjestämistä ja siivoamista

Lisätty 04.05.2020

Kodin järjestäminen järjestää mieltä, lisää elämänhallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointia. Tavaroiden karsiminen ja järjestäminen vapauttavat aikaa ja energiaa ja siivoaminen vähentää stressiä ja auttaa keskittymään.

Toukokuussa järjestellään ja siivotaan 30 päivän ajan. Suunnittele etukäteen, mihin aikaan aiot tehdä päivän tehtävän. Tee tehtävä sellaisena aikana päivästä, jolloin olet pirteimmilläsi. Laita ajastin päälle ja käytä tehtävään voimavarojesi verran aikaa. Ajasta puhelimeesi viisi minuuttia, viisitoista minuuttia tai puoli tuntia. Kuuntele samalla musiikkia, podcastia, äänikirjaa tai keskity tekemiseen kaikilla aisteillasi. Kun olet valmis, kiitä itseäsi.
30 päivää järjestämistä ja siivoamista.Teksti kuvassa:

1. Käsilaukku/lompakko
2. Kengät
3. Takit
4. Laskutaso
5. Lehdet/mainokset
6. Tiskiallas
7. Keittiön tasot
8. Hellan levyt
9. Uuni
10. Mikroaaltouuni
11. Jääkaappi
12. Pakastin
13. Ruokakomero
14. Paperit
15. Kirjat
16. Elokuvat
17. Asusteet
18. Oma valintasi
19. Hygieniatuotteet
20. Sälälaatikko
21. Kylpyhuone
22. Peilit
23. Pyyhi pölyjä
24. Imuroi
25. Moppaa
26. Ovenkahvat
27. Valokatkaisimet
28. Puhelin ja sähköposti
29. Suunnittele rutiineja seuraavalle kuukaudelle
30. Kiitä itseäsi!

Lue kokonaan »

Olkoon rauha olohuoneissa

Lisätty 28.04.2020

Suomessa on noin puolitoista miljoonaa perhettä, mutta tuskin kahta samanlaista. Perheistä on keskustelu paljon tänä poikkeuksellisena keväänä ja julistettu perherauhakin.

Perherauhan julistamiseen nähtiin tarve tilanteessa, jossa perheet viettävät normaalia enemmän aikaa yhdessä. Koska yhteinen aika perustuu osin myös pakkoon, vaarana on, että jännitteet neljän seinän sisällä kasvavat. Tuskin sellaista perhettä onkaan, jossa ei nyt tuskailla, osassa vähemmän, osassa vaarallisesti.

Poikkeustilanteessa mielen hyvinvointi, jopa -terveys on koetuksella. Lisäksi alkoholin käyttö on siirtynyt ravintoloista koteihin, joissa poikkeusaikaa vietetään nyt siis koko perheen kesken. Alkoholi ei ole hyvä lääke huolen tai stressin purkamiseen. Parempiakin meille on tarjolla; maksutta ja anonyymisti.

Järjestökentällä tunnistetaan perheiden hätä ja ennakoitiin epidemian alusta saakka perheiden ongelmien eskaloituvan. Niin turvakodit, lastensuojelu-, kriisi- kuin mielenterveys- ja päihdejärjestöt muiden toimijoiden rinnalla työskentelevät perheiden rinnalla, näiden tukena.

Avun ja tuen tarpeessa ovat yhtä lailla psyykkisesti oireilevat nuoret, heistä huolestuneet vanhemmat, kuin oman jaksamisensa ja mielenterveytensä kanssa kipuilevat aikuiset sekä tästä kuormittuneet lapset. Kun maailmamme on pienentynyt, olemme toisiamme lähempänä niin hyvässä kuin pahassakin. Pahimmillaan hetkellisestikin turvattomaksi tai epävakaaksi muuttuvan perhetilanteen jäljet voivat olla kauaskantoiset.

Näissä olosuhteissa meidän on oltava perhettämme kohtaan entistä armollisempia, ymmärtäväisempiä ja rakastavampia. Vetoammekin lukijoihin perherauhan ja parempien lapsuusmuistojen turvaamiseksi, huolehtimaan omasta hyvinvoinnistamme, jossa läheisemmekin voivat paremmin. Ennen kuin omat voimavarat hupenevat tai eivät riitä: otamme vastaan apua. Vaikeudet tai avun hakeminen eivät ole häpeän aihe.

Noora Nieminen
toiminnanjohtaja
FinFami Etelä-Pohjanmaa ry

Kati Kuusio
kriisikeskusjohtaja
Kriisikeskus Mobile Seinäjoki

Julkaistu Ilkka-Pohjalainen -lehdessä 28.4.2020

Pieni poika halaa nallea.

Lue kokonaan »

Pidä itsestäsi huolta

Lisätty 01.04.2020

Miten sinä voit? Elämme tilanteessa, jossa monia arkisia asioita on rajattu. On kuitenkin tärkeää pitää huolta itsestään ja tämän voi tehdä hyvinkin pienillä asioilla. Tee yksi hyvä valinta joka päivä hyvinvointisi eteen.

Päivitä rutiinejasi, mutta säilytä vuorokausirytmi, nukkumaanmenoaika ja säännölliset ruoka-ajat. Rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta. On tärkeätä pitää itsensä rauhallisena ja saada tunnetta siihen, että voi jollain tavalla hallita elämäänsä ja tärkeimpiä asioita ovat arjen rakentaminen ennustettavaksi ja säännölliseksi.

Millä tavalla voisit pitää itsestäsi parempaa huolta nyt? Mistä sinulle tärkeästä asiasta voisit aloittaa?

Pidä itsestäsi huolta.

Teksti kuvassa:

Juo kahdeksan lasillista vettä päivän aikana
Kokeile uutta ruokareseptiä
Herää ajoissa ja nauti kiireettömästä aamusta
Mene kävelylle, jätä puhelin kotiin ja nauti luonnosta
Ota päiväunet
Tee aarrekartta ja visioi mitä haluat keväältä ja kesältä
Kirjoita ylös asioita, joista olet kiitollinen
Aloita päiväkirjan pitäminen
Kokeile uutta kampausta
Hanki uusi, keväinen vaate
Osta itsellesi kukkia tai huonekasvi
Pidä taukoa sosiaalisesta mediasta
Hankkiudu eroon kymmenestä turhasta tavarasta
Tee mindfulness-harjoitus
Tee keväinen soittolista
Aloita uuden podcastin kuunteleminen

Lue kokonaan »

Lukuhaaste

Lisätty 28.02.2020

Kirjat ja kirjallisuus voivat tuoda elämään toivoa, iloa ja voimaa. Maaliskuussa on haasteena lukea kirja/kirjoja. Voit valita yhden kirjan tai lukea kaikki viisi kirjaa.

  • Lue kirja, jonka luit lapsena.
  • Lue kirja, jonka pohjalta on tehty elokuva.
  • Lue kirja, joka saa sinut nauramaan.
  • Lue kirja, joka perustuu tositapahtumiin.
  • Lue kirja, jota suosittelee ystävä tai kirjastotyöntekijä.

Millaisia muistoja sinulla on kirjastossa käymisestä? Oliko kirjalahja jouluna tai syntymäpäivänä odotettu? Miten sinua kannustettiin lukemaan?

Lukuhaasteen voit toteuttaa lukemalla e-kirjan, kuuntelemalla äänikirjan tai lukemalla paperikirjan.

Lue kokonaan »

Mobile Tukiasema Seinäjoella 1995

Lisätty 27.02.2020

Kriisitukiasema Mobilen toiminta käynnistyi 16.2.1995 Seinäjoella, Kaarakan talossa. Kriisityö oli uutta koko Suomessa ja Seinäjoki oli ensimmäisiä kaupunkeja, johon tukiasema perustettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Suomen Mielenterveysseuran, A-Klinikkasäätiön ja kaupungin yhteistyönä tukiasema työllisti ensimmäisenä toimintavuotenaan 26 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Heistä muodostui Mobilen A-ryhmä. Mobile-projektista vastasivat vakituisista viroistaan virkavapaalla olevat Tuula Susi, Jussi Kankaanpää ja Arja Hemminki.

Videon julkaisulla kunnioitamme Mobilen ensimmäisen johtajan, edesmenneen Tuula Suden muistoa. Hän toimi johtajana asiantuntijuudella, suurella sydämellä ja innostaen työyhteisöä luomaan toimintaa, jonka kaltaista ei Seinäjoella vielä ollut.

Yhä olet, yhä meille elät.
Yhä muistot vielä puhuu.
Susi-äiteetä lämmöllä muistaen ja kiitollisena,
Sinä uskoit meihin - aina.

Mobilen A-ryhmä (1995 - 1996)

Lukijana: Tuija Saarijävi
Toteutus: Mobilen videotyöryhmä ja Seinäjoen Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen videopaja.
Musiikki: Jukka Mäki-Lahna ja Harri Kekola
Tuottaja: Mobile tukiasema 1995

Lue kokonaan »

Seinäjoen Mobile-tukiasema tarjosi matalan kynnyksen apua ja työpaikkoja

Lisätty 14.02.2020

Seinäjoen Kriisikeskus Mobile aloitti toimintansa tasan 25 vuotta sitten. Kriisikeskustoiminta alkoi Mobile-tukiasemana Suomen Mielenterveysseuran (nyk. Mieli Suomen Mielenterveys ry), A-Klinikkasäätiön ja Työvoimahallinnon kolmivuotisena projektina. Tukiasemia avattiin ympäri maata yhteensä 12 kappaletta. 1990-luvulla syvä lama koetteli Suomea ja tänä aikana moni yritys joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja moni suomalainen menetti työpaikkansa ja perhe toimeentulonsa. Kolmevuotinen tukiasema-projekti vastasi laman haasteisiin tarjoamalla matalan kynnyksen apua vuorokauden ympäri, maksutta, ilman lähetettä ja nimettömänä.

Seinäjoella Mobile-tukiasema avattiin Sahalankadulla Kaarakan talossa 16.2.1995. Tukiasema tarjosi kriisiavun lisäksi myös työpaikan työttöminä olleille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Projektin alussa työnhakijoista poimittiin yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttöminä olleet. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työttömyysjakson lisäksi työntekijöiden valintaperusteena oli soveltuvuus kriisityöhön. Tukiasema-projektin aikana Seinäjoen Mobile työllisti yhteensä 83 sosiaali- ja terveysalan työtöntä työnhakijaa. Mobile-projektista vastasivat vakituisista viroistaan virkavapaalla olevat Tuula Susi, Jussi Kankaanpää ja Arja Hemminki (myöhemmin Tuula Salo).

Ensimmäisen toimintavuotensa Mobile-projekti toimi Seinäjoen kaupungin hankkeena, mutta jo toisena vuotena mukaan tulivat Peräseinäjoki, Nurmo, Ylistaro, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja Isokyrö. Asiakastyötä tehtiin kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri Kaarakan talossa, asiakkaiden kotona tai esimerkiksi viemällä asiakasta eri palveluihin. Lisäksi projektin aikana tehtiin jalkautuvaa työtä niin raviskalla kuin Provinssissakin. Projektin aikana asiakkaiden suurimmat yhteydenottosyyt olivat mielenterveyden ongelmat, muut elämänkriisit, yksinäisyys ja päihteet. Mobilessa oli myös mahdollista yöpyä, mikäli kotona oli väkivallan uhkaa tai mikäli asiakas oli ”nollaamassa” promilleja seuraavana päivänä alkavaa katkaisuhoitoa varten. Kaiken kaikkiaan projektin aikana asiakkaita oli Mobilessa 6 738.

Vuonna 1997 projektin päättymisen jälkeen Kriisikeskus Mobile jatkoi toimintaansa Lakeuden Mielenterveysseura ry:n alaisena. Vuosien varrella toiminta on muuttunut aikaansa vastaavaksi. Julkiset palvelut ovat parantuneet ja esimerkiksi väkivaltatyö on Seinäjoella tällä hetkellä hyvällä mallilla pari vuotta sitten auenneen turvakodin, Katkaise väkivalta-mallin käyttöönoton, Marak-työryhmän ja Seri-keskuksen ansiosta. Seinäjoen Kriisikeskus Mobile on osa Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskusverkostoa, johon kuuluu 22 kriisikeskusta ympäri Suomen.

Kriisikeskus Mobile palvelee asiakkaitaan edelleen jo vuonna 1995 alkaneella matalan kynnyksen periaatteella: asiakas voi asioida kriisikeskuksessa yksin, puolison tai läheisen kanssa, nimettömästi, maksutta, ilman lähetettä ja kotikunnasta riippumatta. Perinteisen kasvotusten käytävän keskustelun rinnalle on kehitetty verkkoauttamista ja videovälitteistä kriisiauttamista. Luottamuksellisuus, kunnioitus, läsnäolo ja toivo ovat asiakastyön keskiössä edelleen oli kohtaajana sitten kriisityöntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen.

Kati Kuusio
Kriisikeskusjohtaja

Lähteitä:
Tuula Salo: Seinäjoen tukiasema loppuraportti (1995 - 1997)
Tuula Peltoniemen muisteluja Mobilen alkuajoilta
Lakeuden Mielenterveysseura ry:n hallituksen puheenjohtajan Eija Pokelan puhe

Seinäjoen Kriisikeskus Mobilen Instagram-kuvia.

Lue kokonaan »

Kiitollisuuspäiväkirja

Lisätty 03.02.2020

Kiitollisuus antaa toivoa. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa 29 päivän ajan. Kirjoita joka päivä yksi asia ylös, mistä olet kiitollinen ja miksi olet siitä kiitollinen. Tärkeätä on myös miettiä, että miltä se tuntuu kehossa. Pysähtyminen auttaa näkemään kiitollisuuden aiheita. On hyvä pysähtyä iloitsemaan arjen pienistä hyvistä asioista ja kohtaamisista. Kiitollisuuteen liittyviä asioita voit pohtia ääneen läheistesi kanssa tai kirjoittaa puhelimen muistioon. Puhu kiitollisuudesta ja sano usein kiitos.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kiitollisuuspäiväkirjasta?

Nuori nainen kirjoittaa päiväkirjaa.

Lue kokonaan »

Arjen hyvinvoinnin vuosi 2020

Lisätty 14.01.2020

Voisiko vuosi 2020 olla arjen hyvinvoinnin vuosi? Mihin asioihin haluaisit tänä vuonna erityisesti kiinnittää huomiota? Valinnoilla on mahdollista vaikuttaa omaan arkeen ja hyvinvointiin, tekemällä säännöllisesti asioita, joista saat iloa ja voimaa.

Lupaa itsellesi jotain, josta tulevaisuuden minäsi kiittää sinua.

Olisiko nyt hyvä hetki aloittaa se kirja, jonka olet aina halunnut lukea? Olisiko mahdollista, että lopettaisit asioiden siirtämisen, laittaisit tekemättömät työt listaksi ja tekisit yhden asian viikossa? Miltä tuntuisi kehossa ja mielessä, jos alkaisit käydä säännöllisesti esimerkiksi kirjastossa tai metsäkävelyllä?

Vuosi 2020. Tänä vuonna aion.
Teksti kuvassa:

Vuosi 2020
Tänä vuonna aion

Aloittaa...
Lopettaa...
Käydä...
Opetella...
Yrittää...
Olla...
Syödä...
Lukea...
Katsoa...
Antaa...

Lue kokonaan »