Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Huhtikuulle hyvinvointia

Lisätty 01.04.2020

Miten sinä voit? Elämme tilanteessa, jossa monia arkisia asioita on rajattu. On kuitenkin tärkeää pitää huolta itsestään ja tämän voi tehdä hyvinkin pienillä asioilla. Tee yksi hyvä valinta joka päivä hyvinvointisi eteen.

Päivitä rutiinejasi, mutta säilytä vuorokausirytmi, nukkumaanmenoaika ja säännölliset ruoka-ajat. Rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta. On tärkeätä pitää itsensä rauhallisena ja saada tunnetta siihen, että voi jollain tavalla hallita elämäänsä ja tärkeimpiä asioita ovat arjen rakentaminen ennustettavaksi ja säännölliseksi.

Millä tavalla voisit pitää itsestäsi parempaa huolta nyt? Mistä sinulle tärkeästä asiasta voisit aloittaa?

Pidä itsestäsi huoltaPidä itsestäsi huolta

Lue kokonaan »

Maaliskuulle hyvinvointia

Lisätty 28.02.2020

Kirjat ja kirjallisuus voivat tuoda elämään toivoa, iloa ja voimaa. Maaliskuussa on haasteena lukea kirja/kirjoja. Voit valita yhden kirjan tai lukea kaikki viisi kirjaa.

  • Lue kirja, jonka luit lapsena.
  • Lue kirja, jonka pohjalta on tehty elokuva.
  • Lue kirja, joka saa sinut nauramaan.
  • Lue kirja, joka perustuu tositapahtumiin.
  • Lue kirja, jota suosittelee ystävä tai kirjastotyöntekijä.

Millaisia muistoja sinulla on kirjastossa käymisestä? Oliko kirjalahja jouluna tai syntymäpäivänä odotettu? Miten sinua kannustettiin lukemaan?

Lue kokonaan »

Mobile Tukiasema Seinäjoella 1995

Lisätty 27.02.2020

Kriisitukiasema Mobilen toiminta käynnistyi 16.2.1995 Seinäjoella, Kaarakan talossa. Kriisityö oli uutta koko Suomessa ja Seinäjoki oli ensimmäisiä kaupunkeja, johon tukiasema perustettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Suomen Mielenterveysseuran, A-Klinikkasäätiön ja kaupungin yhteistyönä tukiasema työllisti ensimmäisenä toimintavuotenaan 26 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Heistä muodostui Mobilen A-ryhmä. Mobile-projektista vastasivat vakituisista viroistaan virkavapaalla olevat Tuula Susi, Jussi Kankaanpää ja Arja Hemminki.

Videon julkaisulla kunnioitamme Mobilen ensimmäisen johtajan, edesmenneen Tuula Suden muistoa. Hän toimi johtajana asiantuntijuudella, suurella sydämellä ja innostaen työyhteisöä luomaan toimintaa, jonka kaltaista ei Seinäjoella vielä ollut.

Yhä olet, yhä meille elät.
Yhä muistot vielä puhuu.
Susi-äiteetä lämmöllä muistaen ja kiitollisena,
Sinä uskoit meihin - aina.

Mobilen A-ryhmä (1995 - 1996)

Lukijana: Tuija Saarijävi
Toteutus: Mobilen videotyöryhmä ja Seinäjoen Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen videopaja.
Musiikki: Jukka Mäki-Lahna ja Harri Kekola
Tuottaja: Mobile tukiasema 1995

Lue kokonaan »

Seinäjoen Mobile-tukiasema tarjosi matalan kynnyksen apua ja työpaikkoja

Lisätty 14.02.2020

Seinäjoen Kriisikeskus Mobile aloitti toimintansa tasan 25 vuotta sitten. Kriisikeskustoiminta alkoi Mobile-tukiasemana Suomen Mielenterveysseuran (nyk. Mieli Suomen Mielenterveys ry), A-Klinikkasäätiön ja Työvoimahallinnon kolmivuotisena projektina. Tukiasemia avattiin ympäri maata yhteensä 12 kappaletta. 1990-luvulla syvä lama koetteli Suomea ja tänä aikana moni yritys joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja moni suomalainen menetti työpaikkansa ja perhe toimeentulonsa. Kolmevuotinen tukiasema-projekti vastasi laman haasteisiin tarjoamalla matalan kynnyksen apua vuorokauden ympäri, maksutta, ilman lähetettä ja nimettömänä.

Seinäjoella Mobile-tukiasema avattiin Sahalankadulla Kaarakan talossa 16.2.1995. Tukiasema tarjosi kriisiavun lisäksi myös työpaikan työttöminä olleille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Projektin alussa työnhakijoista poimittiin yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttöminä olleet. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työttömyysjakson lisäksi työntekijöiden valintaperusteena oli soveltuvuus kriisityöhön. Tukiasema-projektin aikana Seinäjoen Mobile työllisti yhteensä 83 sosiaali- ja terveysalan työtöntä työnhakijaa. Mobile-projektista vastasivat vakituisista viroistaan virkavapaalla olevat Tuula Susi, Jussi Kankaanpää ja Arja Hemminki (myöhemmin Tuula Salo).

Ensimmäisen toimintavuotensa Mobile-projekti toimi Seinäjoen kaupungin hankkeena, mutta jo toisena vuotena mukaan tulivat Peräseinäjoki, Nurmo, Ylistaro, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja Isokyrö. Asiakastyötä tehtiin kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri Kaarakan talossa, asiakkaiden kotona tai esimerkiksi viemällä asiakasta eri palveluihin. Lisäksi projektin aikana tehtiin jalkautuvaa työtä niin raviskalla kuin Provinssissakin. Projektin aikana asiakkaiden suurimmat yhteydenottosyyt olivat mielenterveyden ongelmat, muut elämänkriisit, yksinäisyys ja päihteet. Mobilessa oli myös mahdollista yöpyä, mikäli kotona oli väkivallan uhkaa tai mikäli asiakas oli ”nollaamassa” promilleja seuraavana päivänä alkavaa katkaisuhoitoa varten. Kaiken kaikkiaan projektin aikana asiakkaita oli Mobilessa 6 738.

Vuonna 1997 projektin päättymisen jälkeen Kriisikeskus Mobile jatkoi toimintaansa Lakeuden Mielenterveysseura ry:n alaisena. Vuosien varrella toiminta on muuttunut aikaansa vastaavaksi. Julkiset palvelut ovat parantuneet ja esimerkiksi väkivaltatyö on Seinäjoella tällä hetkellä hyvällä mallilla pari vuotta sitten auenneen turvakodin, Katkaise väkivalta-mallin käyttöönoton, Marak-työryhmän ja Seri-keskuksen ansiosta. Seinäjoen Kriisikeskus Mobile on osa Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskusverkostoa, johon kuuluu 22 kriisikeskusta ympäri Suomen.

Kriisikeskus Mobile palvelee asiakkaitaan edelleen jo vuonna 1995 alkaneella matalan kynnyksen periaatteella: asiakas voi asioida kriisikeskuksessa yksin, puolison tai läheisen kanssa, nimettömästi, maksutta, ilman lähetettä ja kotikunnasta riippumatta. Perinteisen kasvotusten käytävän keskustelun rinnalle on kehitetty verkkoauttamista ja videovälitteistä kriisiauttamista. Luottamuksellisuus, kunnioitus, läsnäolo ja toivo ovat asiakastyön keskiössä edelleen oli kohtaajana sitten kriisityöntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen.

Kati Kuusio
Kriisikeskusjohtaja

Lähteitä:
Tuula Salo: Seinäjoen tukiasema loppuraportti (1995 - 1997)
Tuula Peltoniemen muisteluja Mobilen alkuajoilta
Lakeuden Mielenterveysseura ry:n hallituksen puheenjohtajan Eija Pokelan puhe

Lue kokonaan »

Helmikuulle hyvinvointia

Lisätty 03.02.2020

Kiitollisuus antaa toivoa. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa 29 päivän ajan. Kirjoita joka päivä yksi asia ylös, mistä olet kiitollinen ja miksi olet siitä kiitollinen. Tärkeätä on myös miettiä, että miltä se tuntuu kehossa. Pysähtyminen auttaa näkemään kiitollisuuden aiheita. On hyvä pysähtyä iloitsemaan arjen pienistä hyvistä asioista ja kohtaamisista.

Kiitollisuuteen liittyviä asioita voit pohtia ääneen läheistesi kanssa tai kirjoittaa puhelimen muistioon. Puhu kiitollisuudesta ja sano usein kiitos.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kiitollisuuspäiväkirjasta?


Lue kokonaan »

Tammikuulle hyvinvointia

Lisätty 14.01.2020

Voisiko vuosi 2020 olla arjen hyvinvoinnin vuosi? Mihin asioihin haluaisit tänä vuonna erityisesti kiinnittää huomiota? Valinnoilla on mahdollista vaikuttaa omaan arkeen ja hyvinvointiin, tekemällä säännöllisesti asioita, joista saat iloa ja voimaa.

Lupaa itsellesi jotain, josta tulevaisuuden minäsi kiittää sinua.

Olisiko nyt hyvä hetki aloittaa se kirja, jonka olet aina halunnut lukea? Olisiko mahdollista, että lopettaisit asioiden siirtämisen, laittaisit tekemättömät työt listaksi ja tekisit yhden asian viikossa? Miltä tuntuisi kehossa ja mielessä, jos alkaisit käydä säännöllisesti esimerkiksi kirjastossa tai metsäkävelyllä?

Lue kokonaan »

Arkihyvinvointi - Teemakalenteri

Lisätty 14.01.2020

Seinäjoen Kriisikeskus Mobilen teema vuodelle 2020 on arkihyvinvointi. Julkaisemme jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä pienen tehtävän, joka liittyy hyvinvointiin. Pysähdy siis hetkeksi ja ota aikaa hyvinvoinnillesi.


Lue kokonaan »

Vapaaehtoistyön polku haarautui ja haastoi minut

Lisätty 08.02.2019

Muistatko hetken, joka avasi elämäsi kirjoon uuden mielenkiintoisen, ajatuksia avartavan polun?

Minä muistan.

Olin taas kerran elämässäni tienristeyksessä. Olin jo kääntynyt vanhalta kuoppaiselta savitieltä metsään, tuoksujen, makujen, äänten sekä värien houkuttelevaan ja inspiroivaan maailmaan. Savessa rypemisen sijaan maistelin elämää, tutkin kiinnostavia ennen näkemättömiä polkuja. Ystäväni esimerkin innostamana ja kehotuksesta hain ja pääsin Mobilen vapaaehtoiskoulutukseen ja sitä myötä vapaaehtoiseksi kriisipuhelinpäivystäjäksi. Siitä on nyt jo yli kahdeksan vuotta. Olen siitä hänelle edelleen kiitollinen.

Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoisille järjestetään mahdollisuus työnohjaukseen, mikä oli itselleni ja useille muillekin vapaaehtoisille ensimmäinen kosketus työnohjaukseen. Se on meille velvollisuus, johon sitoudumme valmistuessamme vapaaehtoiskoulutuksesta. Se on myös etuoikeus, sillä vapaaehtoistyössä joudumme toisinaan kohtaamaan vaikeitakin tilanteita, eikä meistä monellakaan ole varsinaista alan koulutusta. Työnohjausryhmässä meillä on tilaisuus jakaa kokemuksia, oppia toisten kokemuksista, saada tukea ja uusia näkökulmia samassa luottamuksellisessa ilmapiirissä, jossa teemme vapaaehtoistyötä.

Tärkein työväline vapaaehtoistyössä on oma persoona, ja vaativa vapaaehtoistyö on aina kasvun paikka. Koulutuksissa, joita meille vapaaehtoisille säännöllisesti järjestetään, saamme lisää tietoa erilaisista elämän kriiseistä ja ongelmista sekä avusta, jota niihin myös muista järjestöistä, yhteisöistä ja yhteiskunnan puolelta on saatavilla. Työnohjauksessa oppinen ja oivallukset tapahtuvat yhdessä jakamisen kautta. Sen tavoite on auttaa vapaaehtoista kasvamaan tehtävässään. Kriisiauttamisessa omien tunteiden tiedostaminen, tunnistaminen ja hyväksyminen on niin työntekijän kuin vapaaehtoisenkin jaksamisen kannalta tärkeää. Tunteet tarttuvat, autettavien hätä saattaa tarttua tiedostetusti tai tiedostamatta. Työnohjauksen yksi tehtävä on löytää sanoja tunteille tai jopa tunteita. Työnohjausryhmät ovat myös yhteisöllisyyttä vahvistavia kokoontumisia.

Kirjoitan työnohjauksesta, koska olen päässyt Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutukseen, joka on nimensä mukaisesti suunniteltu vapaaehtoisten työnohjaajille. Suomen Mielenterveysseura kouluttaa. Polku, jolle olen astunut mielenkiinnolla ja kauhunsekaisin tuntein. Koulutusta on takana yksi vuosi, edessä kaksi. Se on ollut ja on minulle kasvun paikka sekä jotain, minkä vastaan tulemista tällä vapaaehtoistyön tiellä en olisi kahdeksan vuotta sitten osannut aavistaakaan. Työnohjaus on osaltani myös vapaaehtoistyötä.

Päivystän edelleen kriisipuhelinta, sillä se on vapaaehtoistyöni ensirakkaus. Päivystys tapahtuu vaihtuvan parin kanssa, mikä antaa turvaa ja yhteisöllisyyttä. Hiljaisten puheluiltojen aikana ystävyyksiä on syntynyt ja syventynyt. Kiitollisuuden tunne on päivystyksestä kotiin ajellessa usein päällimmäisin tunne. Kiitollisuus, jos on pystynyt auttamaan jotakuta. Kiitollisuus siitä, että omassa elämässä on kuitenkin kaikki hyvin. Risteyksistä on käännytty oikeisiin suuntiin.

Oletko sinä ajatellut vapaaehtoistyötä?

Kriisikeskus Mobile kouluttaa taas uusia vapaaehtoisia auttamaan tai vain olemaan läsnä toiselle ihmiselle kriisissä tai yksinäisyyden ja surun hetkessä. Olisiko tämä sinun tienhaarasi?



Anna-Leena
Vapaaehtoistyöntekijä

Lue kokonaan »

Vapaaehtoistyöntekijän näkökulmia verkkoauttamisesta

Lisätty 11.01.2019

Tulin mukaan verkossa tapahtuvaan chat-tukeen viime syksynä. Sitä ennen olin toiminut seitsemän vuotta vapaaehtoisena kriisipuhelinpäivystäjänä ja saanut valtavasti hyvää kokemusta tukihenkilönä toimimisesta. Kun kuulin nettiauttamiseen keskittyvästä lisäkoulutuksesta, olin heti valmis lähtemään mukaan. Kriisipuhelimeen verrattuna chat-tuki on erilaista, sillä siinä keskustellaan reaaliajassa pelkästään kirjoittamalla. Chat-tuki onkin hyvä vaihtoehto niille asiakkaille, joille netissä kirjoittaminen on luontevampaa.

Chatin luonteeseen kuuluu, että keskustelu on anonyymimpää kuin puhelintyössä. En välttämättä tiedä asiakkaan ikää, sukupuolta tai muuta taustaa, ellei asiakas tuo sitä itse esille. Sillä ei toisaalta ole merkitystä, sillä keskustelemme asiakkaan kanssa juuri sillä hetkellä hänelle tärkeistä asioista. Käsiteltävien asioiden kirjo on suuri, mutta kuten kriisipuhelimessa toimiessa – niin myös verkkoauttamisessa – pidän tärkeimpänä asiakkaan kohtaamista, kuuntelua ja tuen tarjoamista.

Olen tehnyt eniten nuorille suunnattua Sekasin-chattia. Sen kautta olen päässyt kohtaamaan nuorten arjessa lähellä olevia asioita. Keskustelussa esille nousevat usein ajankohtaiset koulu- ja kaveriasiat, tai ylipäätään arjessa jaksaminen. Koska netissä toimiminen on nykynuorille hyvin luontaista, pidän chat-auttamista hyvänä keinona päästä lähelle nuorta ja hänen huoliaan. Kaikki keskustelu tapahtuu aina luottamuksellisesti ja asiakkaan ehdoilla.

Sen lisäksi, että saan vapaaehtoistyön tekemisestä hyvän mielen, chateissa olevista asiakasjonoista näkee, että tämän kaltaiselle palvelulle on runsaasti tarvetta. Siksi koen tekeväni tärkeää vapaaehtoistyötä. Kannustan rohkeasti mukaan vapaaehtoistoimintaan!

Juha
Vapaaehtoistyöntekijä

Lue kokonaan »

Mobile vain tuntui niin minun jutultani ja on sitä edelleenkin

Lisätty 10.01.2019

Olen ollut puhelinpäivystäjänä Kriisikeskus Mobilessa useita vuosia. Lähdin mukaan tähän toimintaan lehdessä olleen ilmoituksen innostamana. Se vain tuntui niin minun jutultani ja on sitä edelleenkin.

Opiskeluryhmässämme syntyi heti hyvä yhteishenki, yhteisöllisyys. Samoihin arvomaailmoihin perustuva eettisyys on edelleen kuvaavaa Mobilelaisille. Halu auttaa lähimmäistä, kuuntelemalla aidosti tuomitsematta ja kunnioittaen. Se on meidän tavoitteemme.

Saamme tueksemme lisäkoulutusta elämän eri alueilta. Esimerkiksi surutyöstä, eri kulttuureista, seksuaalivähemmistöistä jne. jotain mainitakseni. Olen ottanut tietoa vastaan avoimin mielin ja niin varmaan muutkin. Ja onhan se niin, että kun tietää enemmän, luulee vähemmän.

Työnohjaukset monta kertaa vuodessa ja parin kanssa päivystäminen antavat turvallisuuden tunteen ja pohjan illan päivystysvuoroon.

Yhteisissä tapaamisissa kesäretkillä, joulujuhlissa, teatterireissuilla ja koulutuksissa tuttavuutemme syvenee ystävyyssuhteiden tasolle. Aidot, samanlaisia arvoja arvostavat ystävät ovat kullan arvoisia.

Mobile on antanut minulle paljon.

Pirre
Vapaaehtoistyöntekijä

Lue kokonaan »