Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Seinäjoen Mobile-tukiasema tarjosi matalan kynnyksen apua ja työpaikkoja

Lisätty 14.02.2020

Seinäjoen Kriisikeskus Mobile aloitti toimintansa tasan 25 vuotta sitten. Kriisikeskustoiminta alkoi Mobile-tukiasemana Suomen Mielenterveysseuran (nyk. Mieli Suomen Mielenterveys ry), A-Klinikkasäätiön ja Työvoimahallinnon kolmivuotisena projektina. Tukiasemia avattiin ympäri maata yhteensä 12 kappaletta. 1990-luvulla syvä lama koetteli Suomea ja tänä aikana moni yritys joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja moni suomalainen menetti työpaikkansa ja perhe toimeentulonsa. Kolmevuotinen tukiasema-projekti vastasi laman haasteisiin tarjoamalla matalan kynnyksen apua vuorokauden ympäri, maksutta, ilman lähetettä ja nimettömänä.

Seinäjoella Mobile-tukiasema avattiin Sahalankadulla Kaarakan talossa 16.2.1995. Tukiasema tarjosi kriisiavun lisäksi myös työpaikan työttöminä olleille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Projektin alussa työnhakijoista poimittiin yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttöminä olleet. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työttömyysjakson lisäksi työntekijöiden valintaperusteena oli soveltuvuus kriisityöhön. Tukiasema-projektin aikana Seinäjoen Mobile työllisti yhteensä 83 sosiaali- ja terveysalan työtöntä työnhakijaa. Mobile-projektista vastasivat vakituisista viroistaan virkavapaalla olevat Tuula Susi, Jussi Kankaanpää ja Arja Hemminki (myöhemmin Tuula Salo).

Ensimmäisen toimintavuotensa Mobile-projekti toimi Seinäjoen kaupungin hankkeena, mutta jo toisena vuotena mukaan tulivat Peräseinäjoki, Nurmo, Ylistaro, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja Isokyrö. Asiakastyötä tehtiin kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri Kaarakan talossa, asiakkaiden kotona tai esimerkiksi viemällä asiakasta eri palveluihin. Lisäksi projektin aikana tehtiin jalkautuvaa työtä niin raviskalla kuin Provinssissakin. Projektin aikana asiakkaiden suurimmat yhteydenottosyyt olivat mielenterveyden ongelmat, muut elämänkriisit, yksinäisyys ja päihteet. Mobilessa oli myös mahdollista yöpyä, mikäli kotona oli väkivallan uhkaa tai mikäli asiakas oli ”nollaamassa” promilleja seuraavana päivänä alkavaa katkaisuhoitoa varten. Kaiken kaikkiaan projektin aikana asiakkaita oli Mobilessa 6 738.

Vuonna 1997 projektin päättymisen jälkeen Kriisikeskus Mobile jatkoi toimintaansa Lakeuden Mielenterveysseura ry:n alaisena. Vuosien varrella toiminta on muuttunut aikaansa vastaavaksi. Julkiset palvelut ovat parantuneet ja esimerkiksi väkivaltatyö on Seinäjoella tällä hetkellä hyvällä mallilla pari vuotta sitten auenneen turvakodin, Katkaise väkivalta-mallin käyttöönoton, Marak-työryhmän ja Seri-keskuksen ansiosta. Seinäjoen Kriisikeskus Mobile on osa Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskusverkostoa, johon kuuluu 22 kriisikeskusta ympäri Suomen.

Kriisikeskus Mobile palvelee asiakkaitaan edelleen jo vuonna 1995 alkaneella matalan kynnyksen periaatteella: asiakas voi asioida kriisikeskuksessa yksin, puolison tai läheisen kanssa, nimettömästi, maksutta, ilman lähetettä ja kotikunnasta riippumatta. Perinteisen kasvotusten käytävän keskustelun rinnalle on kehitetty verkkoauttamista ja videovälitteistä kriisiauttamista. Luottamuksellisuus, kunnioitus, läsnäolo ja toivo ovat asiakastyön keskiössä edelleen oli kohtaajana sitten kriisityöntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen.

Kati Kuusio
Kriisikeskusjohtaja

Lähteitä:
Tuula Salo: Seinäjoen tukiasema loppuraportti (1995 - 1997)
Tuula Peltoniemen muisteluja Mobilen alkuajoilta
Lakeuden Mielenterveysseura ry:n hallituksen puheenjohtajan Eija Pokelan puhe